Hyppää sisältöön

Mobiilireittejä kulttuuriperintöön

Mobiilireittejä kulttuuriperintöön on Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen Museoliiton yhdessä koordinoima hanke, joka käynnistyi tammikuussa 2018 ja päättyi joulukuussa. Se oli yksi Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden hankkeista.

Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa lapset ja nuoret (esimerkiksi koululuokka tai historiakerho) suunnittelivat yhteistyössä museoiden kanssa mobiilireittejä lähiympäristöönsä tai vaikka museon näyttelyyn liittyen. Mobiilireitit voivat liittyä historiaan, kulttuuriperintöön, taiteeseen tai muuhun yhdessä sovittuun teemakokonaisuuteen.

Hankkeen tavoitteena oli tukea lasten ja nuorten osallisuutta kulttuuriperintöön, luoda uudenlaisia yhteistyön muotoja museoiden ja koulujen välille, sekä tukea museoiden asemaa osana monipuolisia oppimisympäristöjä. Mobiilireitit laadittiin museoiden käytössä olevalle Seinätön museo -alustalle ja ne ovat nyt valmistuttuaan kenen tahansa kiinnostuneen hyödynnettävissä.

Mobiilireitit:

Vantaa (Vantaan kulttuurihistoriaa)

Rauma (Nuorten suosikkipaikat Vanhan Rauman maailmanperintökohteessa sekä hiukan paikallishistoriaa)

Tampere (Viestinnän historia -tietokilpailu)

Sammallahdenmäki (Suomen ainoa arkeologinen maailmanperintökohde)

Verla (Reitti maailmanperintökohde Verlasta)

Tampere (Posteljoonin matkassa pitkin Tamperetta)

Espoo (huvilaelämää Villa Rulluddissa)

Tuusula (Lasten tärkeät kohteet Tuusulan Paijalassa)

Lohja (Vuoden 1918 tapahtumapaikkoja Lohjan keskustan alueella)

Heinola (Nuorten tärkeät paikat Heinolassa)

Kuhmoinen (Kuhmoisten linnavuori)

Mobiilireitit saivat iloksemme paljon huomiota myös mediassa, tässä muutamia linkkejä ja otteita jutuista:

Vantaan kaupunginmuseon blogi: Yli 130 kävijää Kyllin kesteillä http://muistaakseni.blogspot.com/2018/05/yli-130-kavijaa-kyllin-kesteilla.html

”Päivä huipentui Peltolan koulun 8E-luokan kulttuuriympäristö -mobiilireitin julkaisuun. Vantaan kaupunginmuseo oli osallisena Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa, jossa luodaan toimintamalli koulujen ja museoiden mobiilireittiyhteistyöhön. Luokka teki reitin koulunsa lähialueilla sijaitsevista kohteista. Avukseen he saivat kaupunginmuseolta aineiston eli kuvat ja tekstejä. Valmiiden aineistojen lisäksi oppilaat saivat pohdittavakseen myös kohteiden nykymerkityksen. Reitin teko oli oiva tapa tutustua lähialueiden kulttuuriympäristöön ”eikä se ollut edes vaikeeta”, he totesivat julkistustilaisuuden haastattelussa.”

Vanhan Rauman reitti:

https://ls24.fi/uutiset/nuoret-loivat-mobiilireitin-vanhaan-raumaan

”Rauman historiakerhon nuoret ja Rauman museo ovat koostaneet Vanhan Rauman mobiilireitin, joka nostaa esiin nuorille tärkeät paikat maailmanperintökohteesta. Historiakerhon nuoret valitsivat reitille omia suosikkikohteitaan sekä yhden modernin kohteen Vanhan Rauman ulkopuolelta. Monessa reitille päätyneistä kohteista toimii nykyään ravintola.”

Sammallahdenmäen reitti:

https://ls24.fi/uutiset/lapin-5-dot-b-luokka-opastaa-sammallahdenmaella-mobiilissa

”Noin kuukauden ajan Lapin koulun 5.B-luokkalaiset laativat sisältöä mobiilireittioppaaseen. Selaimessa toimivasta oppaasta tuli tekijöidensä näköinen, koska koululaisille annettiin monissa kohdin vapaat kädet.Reittioppaan sisältö valittiin sen perusteella, mikä oli oppilaiden mielestä mielenkiintoista. Oppilaat ottivat kuvia, nauhoittivat esittelyjä ja laativat tekstejä itse. Opettaja auttoi tiedostojen siirtämisessä mobiilialustaan.– Ajattelin, että tämä voisi olla meidän luokkamme juttu. Koko luokka osallistui opastuksen tekemiseen, 5.B-luokan opettaja Markku Leppänen kertoo.”

Espoon reitti:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaitaan-koulun-oppilaat-tekivat-espoon-kaupunginmuseolle-minianimoidun-mobiilioppaan-kulttuuriperintoon?publisherId=3385&releaseId=69847927

”Kaitaan koulun 7.-luokkalaiset ja Espoon kaupunginmuseon yhteistyönä syntyneessä oppaassa oppilaiden tekemät minianimaatiot herättävät henkiin Villa Rulluddin huvilaelämää. Villa Rulludd on merkittävä kulttuuriympäristökohde ja yksi kaupunginmuseon museoista. Villa Rulluddin mobiilireitin animaatioiden teemat ovat oppilaiden itsensä valitsemia ja niissä tarkastellaan aluetta ja valittua aihetta nuorten omin silmin. Animaatioiden ohella oppilaat toteuttivat Rulludd-aiheisen tietovisan, joka on pelattavissa mobiilioppaassa. Oppilaiden ja opettajien toive on, että tietovisaa voi hyödyntää esimerkiksi huvilamuseo Villa Rulluddin yläkoululaisille suunnatuilla opastuksilla.

Tuusulan reitti:

https://www.tuusula.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?sivu_id=2345&id=6070

”Tuusulasta hankkeeseen lähti mukaan Paijalan koulun 5. luokat, opettajina Terhi Leislahti ja Merja Näkki. Tuusulan museolta hankkeessa apuna on toiminut museovirkailija Elina Battarbee. Paijalan koulun 5A ja 5B -luokkien reitillä kuljetaan paikoissa, jotka koululaiset ovat itse valinneet omasta lähiympäristöstään. Reitillä tutustutaan muun muassa Tuusulanjärveen, Paijalan kylätiehen ja Metsämörriin. Koululaiset esittelevät ryhmissä valitsemansa kohteen itse valitsemallaan tavalla. Koululaisilla on ollut käytössä historiakuvia Paijalan alueelta Tuusulan museon kuvakokoelmista ja he ovat itse kuvanneet kohteita. Lapset ovat etsineet tietoa kohteista verkosta, kirjoista ja lisäksi jokainen ryhmä esitti kysymyksen Tuusulan museolle. Lasten kysymyksiin museolla vastasivat museoamanuenssi Jaana Koskenranta, yleisötyön amanuenssi Harri Nyman sekä museon vapaaehtoinen ja paijalalainen Laila Malinen.”

Lohjan reitti:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/730187-mobiilireitti-herattaa-eloon-lohjan-vuoden-1918-etapit-netissa-sanoin-ja-kuvin

Missä Lohjalla majaili punaisen kaartin esikunta vuonna 1918? Missä valkoiset kuulustelivat punaisia? Miten kävi Lohjalla nuorelle saksalaissotilaalle, ja mihin hänet haudattiin? Missä saksalaiset ampuivat tykillä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus juuri valmistuneesta, Lohjan vuoteen 1918 liittyvästä mobiilireitistä. 

Reitin ovat tehneet yhteistyönä Lohjan museo sekä Harjun koulun oppilaiden historiakerho. Taustalla on Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura.

Netissä voi katsella etappeihin liittyviä kuvia ja lukea niihin liittyviä tietoja, tai kävellä reitin itse läpi netissä olevan kartan avulla. Reitti aloitettiin työväentalolta, olihan sillä merkittävä rooli tapahtumissa. Lohjan pitäjän punakaartin johdossa oli kapinavuonna työväentalon vahtimestari Johan Kustaa Koskinen.

Harjun historiakerhossa oleva 14-vuotias Kalle Heikintalo ja kerhon opettaja Jari Pönni kertovat, että historiakerhossa on vaihtelevasti kymmenisen 13-15 -vuotiasta oppilasta. Oppilaat itse valitsivat reitin aiheeksi juuri sisällissodan.

– Historia kiinnostaa minua, sen kautta pystyy ymmärtämään, miten ihmiset ovat eläneet täällä ja miten he ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat nytkin historiaan. Eli tämä liittyy myös etiikkaan ja esimerkiksi kiinnostaviin tarinoihin, sanoo Heikintalo. Kaikki eivät Heikintalon mukaan välttämättä tiedä, mitä kaikkea Lohjalla tapahtui sotavuonna, ja miten esimerkiksi Puu-Anttilan rakennus liittyi siihen.

– Yleensä tiedetään lähinnä vain se, että se on ollut yläkoulu.

Kerholaiset ovat tutkineet kirjoista kapinavuoden tapahtumia, suunnitelleet reittiä ja sen sisältöä sekä muotoilleet tekstejä opettajien kanssa. Kerhoa johtaa toisena opettajana Jari Paunila.

Lohjan museosta on saatu kiinnostavia vanhoja kuvia, ja kuvastoa on täydennetty myös uusilla kuvilla.

– Kuvia vuoden 1918 tapahtumista Lohjalla ei ole museolla kovin paljon. Kuvaaminen eri ollut siihen aikaan kovin yksinkertaista, toteaa museoamanuenssi Leena-Maija Halinen. Kuvia saattaa yhä olla sukujen ja perheiden omassa hallussa, tai ne ovat jo kadonneet.

Yksi reitin etapeista on vuonna 1917 rakennettu Puu-Anttila, jossa samana vuonna perustettiin valkoisten Lohjan suojeluskunta. Suurlohjankadulla on toinenkin etappi, johon liittyy kiinnostava vanha kuva saksalaisjoukoista entisen Maulan kaupan kohdalla.

Jari Pönni kertoo, että saksalaiset ilmeisesti ampuivat Kirkkokentän alueelta tykillä Nummelan suuntaan, missä punakaartilla oli järeää tykistöä. Saksalaisten tykkien ja kuormaston paikat ovat myös etappeina, samoin kuin saksalainen hauta ja punaisten muistomerkki hautausmaalla. Pönnin mukaan tämä reitti voi olla vasta alku, jota on mahdollista edelleen täydentää kuvilla ja tiedoilla ottamalla yhteyttä museolle.

Heinolan reitti:

https://www.heinola.fi/nuorten-tulkinta-heinolalaisesta-kulttuuriperinnosta-uusi-mobiilireitti-avattu

”Ryhmä Lyseonmäen koulun oppilaita on tehnyt syksyn aikana kuvataiteen oppitunnilla opettaja Anne Isosompin ohjauksessa ja yhteistyössä Heinolan museoiden kanssa omia tulkintojaan Kävelyretkiä vanhaan Heinolan -reitistä. (https://tarinasoitin.fi/vanhaheinola/). Valokuvaamalla, piirtämällä ja maalaamalla kuvitettu reitti Kävelyretki nuorten Heinolaan (https://tarinasoitin.fi/hei) on kenen tahansa nähtävissä mobiilisti internetyhteydellä varustetulla laitteella.”

Kiitos hankkeessa mukana olleet:

  • Suomen Museoliitto
  • Lohja historiakerho Harjun koulusta ja Lohjan museo
  • Tampereen historiakerho Juhannuskylän koulusta, Varalan urheiluopisto, Rupriikki, Postimuseo
  • Rauman historiakerho Rauman normaalikoulusta ja Lapin koulu, Rauman museo, Sammallahdenmäki
  • Jaalan koulu Kouvolasta, Verlan museo
  • Paijalan koulu Tuusulasta, Tuusulan museo
  • Peltolan koulu Vantaalta, Vantaan kaupunginmuseo
  • Kaitaan koulu Espoosta, huvilamuseo Rulludd, Espoon kaupungin museo
  • Lyseonmäen koulu Heinosta ja Heinolan museo
  • Kuhmoisten yhteinäiskoulu, Keski-Suomen museo ja Kuhmoisten linnavuori