Hyppää sisältöön

Hiljaiseloa Unescon päämajassa

Joka toinen vuosi Unescon maailmanperintösopimuksen 191 valtio-osapuolta kokoontuvat yleiskokoukseen. Maailmanperintösopimuksen 20. yleiskokous marraskuussa 2015 sujui vaisuissa merkeissä.

Kokouksessa valittiin uutta vaalitapaa käyttäen yhdeksän uutta jäsentä maailmanperintökomiteaan kaudelle 2016 – 2019. Suomi sai komiteatyöhön rinnalleen seuraavat uudet komiteamaat: Angola, Azerbaidžan, Burkina Faso, Indonesia, Kuuba, Kuwait, Tansania, Tunisia ja Zimbabwe.

UUSI VAALITAPA TOI ALUEITTAISET KIINTIÖPAIKAT KOMITEAAN

Aikaisemmin maailmanperintökomitean jäsenet valittiin vapaalla kilpailulla niin, että eniten ääniä saaneet maat valittiin komiteaan. Uudesta mahdollisesta vaalijärjestelmästä alettiin keskustella vuoden 2013 vaalitulosten jälkeen. Tällöin ei valittu ainoatakaan Afrikan valtiota komiteaan, ja vanhoina komiteajäseninä ainoastaan Senegal jäi edustamaan Afrikan mannerta. Erillinen työryhmä perustettiin keskustelemaan uudesta mahdollisesta vaalijärjestelmästä, ja sellainen hyväksyttiin lopulta vuosi sitten ylimääräisessä sopimusosapuolten kokouksessa.

Uusi vaalijärjestelmä jakaa kiintiöpaikkoja alueittaisille vaaliryhmille niiden koon perusteella. Esimerkiksi Afrikan vaaliryhmällä on komiteassa jatkuvasti neljä kiintiöpaikkaa. On kiinnostavaa nähdä millaisia päätöksiä ”uudistunut” komitea tekee seuraavan kesän istunnossa kun esimerkiksi vahvoina komiteatyön vaikuttajamaina toimineet Intia, Japani ja Saksa jäivät pois ja tilalle on valittu monia maita, jotka eivät aikaisemmin ole olleet komiteajäseniä.

EI VAPAAEHTOISIA LISÄJÄSENMAKSUJA

Marraskuun yleiskokouksessa käytiin myös keskustelua maailmanperintörahaston kestämättömästä tilanteesta ja säästökeinoista. Useat valtiot uskoivat puheenvuoroissaan, että Turkin luotsaama työryhmä, jonka yhtenä mandaattina on maailmanperintörahaston kestävyyden selvittäminen, tulee löytämään innovatiivisia ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi.

Yleiskokous hyväksyi muodollisesti kaudelle 2016 – 2017 määrätyn jäsenmaksun suuruuden, joka voi maailmanperintösopimustekstin mukaan olla enintään 1 % Unescon pakollisesta jäsenmaksusta. Sopimusosapuolet eivät hyväksyneet maailmanperintökeskuksen uutta ehdotusta, jonka mukaan valtio-osapuolet korottaisivat vapaaehtoisesti jäsenmaksujaan riippuen niiden pakollisen jäsenmaksun määrästä. Valtio-osapuolten puheenvuoroista sai sen kuvan, että mahdollisuuksia lisämaksun maksamiseen ei ole, varsinkin kun muidenkin kansainvälisten sopimusten rahastojen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä huono. Samoin maailmanperintökeskuksen aikaisempiakaan ehdotuksia vapaaehtoisten maksujen suorituksista ei ole juurikaan noudatettu.

KESTÄVÄ KEHITYS MUKAAN MAAILMANPERINTÖTOIMINTAAN

Yksi kiinnostavimmista päätöksistä yleiskokouksessa oli jo kesän komiteaistunnossa esitellyn kestävän kehityksen päivitetyn strategia-asiakirjan hyväksyminen. Tarkoituksena on sisällyttää maailmanperintöasioihin kestävän kehityksen ulottuvuuden huomioivia linjauksia, jotka ovat jo käytössä YK:n ja Unescon tasolla.

Tämän vuotisessa yleiskokouksessa keskustelu useista asiakohdista oli valitettavan niukkaa ja uuden vaalitapajärjestelmän vuoksi kampanjointi komiteapaikostakin oli näkymätöntä.

Wiktoriina Hurskainen, maailmanperintökoordinaattori