Kulttuurivoltti-hankkeessa tuotetaan kunnille työkalu kulttuurikasvatussuunnitelmien tekemiseen. Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, kuinka kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta kunnassa toteutetaan. Suunnitelma tehdään ja sitä toteutetaan koulujen ja kulttuurilaitosten yhteistyönä. Parhaimmillaan kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille ja nuorille tasa-arvoisen mahdollisuuden kokea ja osallistua monipuolisesti paikalliseen kulttuuriin.

Hankkeeseen kuuluu yhteensä 17 alueellista kehittämiskokeilua. Niissä etsitään kulttuurikasvatussuunnitelmien tekemiseen liittyviä oivalluksia ja ratkotaan esiin nousseita ongelmia. Tavoitteena on tarjota omaa kulttuurikasvatussuunnitelmaansa työstävälle kunnalle mahdollisimman kattava ja monipuolinen tukimateriaali. Kehittämiskokeiluissa pureudutaan mm. siihen, miten koululaisten museokäynnit järjestetään harvaan asutuilla seuduilla, miten kestävä kehitys huomioidaan kulttuurikasvatuksessa ja miten kaksikielinen kulttuurikasvatussuunnitelma kannattaa toteuttaa.

Alueelliset kehittämiskokeilut toteutetaan eri puolilla Suomea ja ne ovat käynnissä kevään 2015. Niiden oivallukset, ratkaisumallit ja hyvät käytännöt liitetään osaksi kulttuurikasvatussuunnitelmien tekemistä tukevaa verkkomateriaalia, joka julkaistaan loppuvuonna 2015. Vuonna 2016 Kulttuurivoltti kiertää eri puolilla Suomea innostamassa ja tukemassa kuntia kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamisessa.

Kulttuurivoltti-hanke toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön Lastenkulttuuripoliittista ohjelmaedotusta (2014). Hankkeen päätoteuttajat ovat Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Lastenkulttuurikeskusten verkosto. Hankkeen pääyhteistyökumppaneita ovat Opetushallitus, Kuntaliitto ja Taiteen edistämiskeskus.

Tutustu Kulttuurivoltti-hankkeeseen tarkemmin.

Alueelliset kehittämiskokeilut:

• Annantalon taidekeskus, Helsinki: Miten kaksikielinen kulttuurikasvatussuunnitelma kannattaa toteuttaa?
• Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku: Miten pienten kuntien olemassa oleva kulttuurikasvatus muotoillaan suunnitelmaksi?
• Kulttuuriaitta, Keski-Suomi: Miten kulttuurikasvatussuunnitelma toteutetaan Laukaassa?
• Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, Hämeenlinna: Miten lisätään yhteistyötä opetuspuolen ja taidetoimijoiden välillä?
• Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo, Seinäjoki: Esimerkki, millainen verkkomateriaali voi tukea kulttuurikasvatussuunnitelmaa.
• Lapin lastenkulttuuriverkosto, Rovaniemi: Miten saamelaiskulttuuri huomioidaan kulttuurikasvatuksessa?
• Lastenkulttuurikeskus Verso, Etelä-Savo: Miten käynnistetään seudullisen kulttuurikasvatussuunnitelman tekeminen?
• Lastenkulttuurikeskus Efekti, Päijät-Häme: Miten koululaisten museokäynnit järjestetään laajalla ja harvaan asutulla seuduilla tai kunnissa, joissa ei ole omia museokohteita?
• Lastenkulttuurikeskus Laku ja Kymenlaakson lasten ja nuorten kulttuuriverkosto Koppa: Miten kuljettaminen ja kulkeminen kannattaa järjestää?
• Lastenkulttuurikeskus Lastu, Pohjois-Savo: Miten museopolku syntyy pienten kuntien yhteistyönä?
• Luckan barnkulturcenter (Luckan Raseborg och Luckan i Helsingfors): Miten kulttuurikasvatus saadaan liikkeelle useassa kunnassa?
• Oulun lastenkulttuurikeskus ja Kulttuuritalo Valve: Miten kaupunginmuseot saadaan osaksi kulttuuripolkua?
• Pirkanmaan Taikalamppu: Miten kulttuurikasvatussuunnitelmaa sovelletaan erityistä tukea tarvitseville oppilaille?
• Porin lastenkulttuurikeskus ja Satakunnan lastenkulttuuriverkosto: Miten kulttuurikalenteri muuttuu verkkopalveluksi?
• Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK: Miten alueellinen suunnitelma saadaan toimimaan?
• Sagalund, Kemiönsaari: Miten kestävä kehitys huomioidaan kulttuurikasvatuksessa?
• Vantaa kaupunki: Esimerkki lapsia osallistavasta, kouluviihtyvyyttä lisäävästä taideprojektista.