KULTTUURIPERINTÖKASVATUS JA SEN TAVOITTEET NÄKYVÄT LÄPILEIKKAAVASTI UUDISTUNEISSA OPETUSUUNNITELMAN PERUSTEISSA

Uudistuneiden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus aloitetaan syksystä 2016 alkaen. Kulttuuriperintökasvatus, kulttuurinen kestävyys ja kulttuuri-identiteetin tukeminen ovat hyvin esillä perusteissa. Perusteissa mainitaan ensimmäistä kertaa myös kulttuurikasvatuksen suunnitelmat opetussuunnitelmaa täydentävänä paikallisen suunnitelmana.

PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Opetussuunnitelman mukaisesti perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Kulttuuriperinnön huomioidaan siis olevan monimuotoisesti eri kulttuureiden vaikutuksesta muotoutunut. Opetuksen tulee tukea oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.

PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

Perusopetukselle on nimetty kulttuuritehtävä. Kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa.

LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TAVOITTEET

Kulttuuriperintö ja kulttuurinen kestävyys ovat vahvasti näkyvillä laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa. Selkeimmin kulttuuriperintökasvatuksen tavoitteet ovat esillä kohdassa Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2). Tavoitteissa huomioidaan mm. kulttuurisen osaamisen tärkeys, kulttuuri-identiteetin rakentuminen, kulttuuriperinnön merkitys ja sen moninaisuus. Oppilaille tulee taata mahdollisuus kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Heitä tulee ohjata välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

Opetussuunnitelman perusteissa huomioidaan oppimisympäristöjen laajentaminen koulun ulkopuolelle, paikallisuus ja yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa paikallisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön hyötykäytön osana yhteisöllistä opetusta. Perusteet ohjaavat huomioimaan oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin perusoikeutena.

Kulttuuriperintökasvatuksen sekä kulttuurista kestävyyttä edistävän kasvatuksen näkökulmasta on myös huomionarvoista, että oppilaiden opintoihin tulee sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia – esimerkiksi paikallista kulttuuriperintöä.

OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN

Koulutyön järjestämisessä huomioidaan yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Perusteissa yhteistyökumppaneina mainitaan mm. museot ja kulttuuritoimi. Myös kouluruokailun kulttuurinen tehtävä huomioidaan.

KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

Perusteissa linjataan, että jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä on tuettava monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista.

OPPIAINEET

Kulttuuriperintökasvatus ja kulttuurista kestävyyttä edistävä kasvatus näkyvät eri oppiaineissa. Oheen on koottu muutamia esimerkkejä eri oppiaineiden kohdalta:

ÄIDINKIELI: Äidinkieli on kulttuuriaine, joka auttaa rakentamaan oppilaan kulttuurista identiteettiä. Tavoitteena on kulttuurin tuntemuksen syventäminen mm. kansanperinteeseen tutustumalla. Oppilasta ohjataan tutustumaan Suomen kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja autetaan tiedostumaan omasta kulttuurisesta identiteetistään.

TOINEN KOTIMAINEN KIELI / VIERAAT KIELET: Kielikasvatuksessa motivoidaan arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman ennakko-oletuksia.

YMPÄRISTÖOPPI: Ympäristöopissa oppilasta ohjataan mm. tuntemaan ja ymmärtämään rakennettua ympäristöä (rakennusperintökasvatus) sekä tuntemaan ja tarkastelemaan omaa lähiympäristöä ja kotiseutua. Oppimisympäristönä käytetään lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötä museoiden kanssa. Sisältöjä valitessa otetaan huomioon oman kulttuuriperinnön vaaliminen ja monikulttuurisessa maailmassa eläminen.

BIOLOGIA: Biologian oppiaine kehittää oppilaiden ympäristötietoisuutta. Biologiassa oppilaat saavat valmiuksia vaikuttaa ja osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja sen säilymiseen elinvoimaisena (kotiseutukasvatus, kulttuuriympäristökasvatus).

MAANTIETO: Maantiedossa tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita, osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen ja tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia. Maantiedon oppimisympäristönä toimivat kenttäretket luonnossa (kotiseutukasvatus) ja rakennetussa ympäristössä (rakennusperintökasvatus).

TERVEYSTIETO: Terveystiedossa huomioidaan identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen sekä kulttuurin terveyttä edistävä merkitys.

USKONTO: Uskonnossa tutustutaan katsomusperinteisiin ja edistetään uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä. Uskonnon oppiaineen tehtävänä on ohjata tuntemaan ja arvostamaan oppilaan omaa taustaa ja ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Tavoitteena on mm. kulttuurin lukutaito.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO: Elämänkatsomustiedossa tutkitaan erilaisia elämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan. Tavoitteena on kartuttaa kulttuurinen osaamista ja kulttuurista yleissivistystä. Oppiaineessa perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurivähemmistöihin sekä maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen.

HISTORIA: Historian oppiaineen tehtävänä on kehittää historiatietoisuutta ja kulttuurin tuntemusta. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppiaineen tarkoituksena on tukea identiteetin rakentumista.

YHTEISKUNTAOPPI: Yhteiskuntaopissa painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään: harjoitellaan yhteistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamista lähiyhteisössä (kotiseutukasvatus).

MUSIIKKI: Musiikin opetuksen ohjelmiston valinnassa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Tehtävänä on mm. innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsä leikkien, laulaen ja liikkuen sekä nauttimaan musiikin esteettisestä, kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta.

KUVATAIDE: Kuvataiteen opetuksessa mm. tuetaan traditioiden välittymistä ja uudistumista kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistamalla. Oppiaineessa tarkastellaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria historiallisista ja kulttuurisista näkökulmista sekä tutustutaan museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin.

KÄSITYÖ: Käsityön opetuksessa huomioidaan oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi virtuaalisesti sekä museo-, näyttely-, ja kirjastokäynneillä.

KOTITALOS: Kotitalouden opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodin juhlia.

 

Marja Laine 2016