Maire Mattinen
Yllättävät puitteet houkuttelevat ja vapauttavat luovuuteen. Suomalainen ikoni, Marimekko, on toki kaikille tuiki tuttu, mutta myymälässä pidettävä seuran jäsentilaisuus kuohuvan, pikkupurtavan ja muotinäytöksen siivittämänä oli jotain uutta. Tilanne oli erityisen herkullinen ajatellen seuran uuden strategian käsittelyä. Uusi strategiamme on onneksi hylännyt rutikuivat ”pitäisi” ja ”pyrimme” -ilmaukset ja korvannut ne konkreettisilla ”me teemme” -tavoitteilla. Tiivis porina ruoti uutukaista strategiaa ja totesi sen hyväksi ohjenuoraksi tuleville vuosille.
Oli mahtavaa, että Kulttuuriperintökasvatuksen seuran marraskuiseen jäsentilaisuuteen tuli monta ensikertalaista. Mukana oli uteliaita ja innokkaita asiantuntijoita eri aloilta – potentiaalisia kulttuuriperintölähettiläitä. Katajanokan ja Herttoniemen koulun opettajat ilahtuivat kuullessaan Kulttuurin vuosikello -materiaalipankista, jonka monipuoliset hakumahdollisuudet huomioivat sekä vuodenajat että kulttuuriperinnön eri teemat. Meillä kaikillahan on työssään joskus tyhjiä hetkiä, jolloin toivoisi löytävänsä valmiita reseptejä. Kulttuurin vuosikello on taikalaatikko, joka voi todella helpottaa arjessa!
Jäsentilaisuudet ovat seuran toiminnan kehittämiselle otollisia foorumeita. Opettajat toivoivat eri teemoihin liittyvien asiantuntijoiden listaa ja vierailut lasten kanssa työpajoissa ja koulupäivinä virkistäisivät ja toisivat mukavia tuulahduksia eri aloilta. Erilaisiin ilmiöihin olisi helpompaa pureutua, jos mukana olisi alan spesialisteja. Suomi 100 vaihtuu kohta 1918 sisällissodan muistamiseen. Historian kipeätkin kohdat on tärkeä tuntea. Onneksi monet museot ovat valmistaneet aiheesta hyviä näyttelyitä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on yhdessä Svenska Litteratusällskapetin kanssa julkaissut kaksikielisen oppimateriaalin sisällissodasta. Kannattaa muistaa myös, että muun muassa Suomenlinna muistomerkkeineen tarjoaa konkreettisen maaperän sadan vuoden takaisten tapahtumien muistamiseen.
Euroopan unioni on nimennyt ensi vuoden Kulttuuriperintövuodeksi (European Year of Cultural Heritage) ja seuralla on teemavuoden kansallisessa organisoinnissa ja toteutuksessa tärkeä rooli. Keskustelu siirtyi menneiden pohtimisesta mielenkiintoiseen kysymykseen siitä, mikä on tulevaisuuden kulttuuriperintöä. Tässä seuralle kiinnostava haaste, jossa lapset ja nuoret ovat keskeisiä asiantuntijoita.
Tulevaisuus kietoutuu väistämättä digitalisaatioon ja peleihin. Toivottiin lisää videoita, tarinallisuutta, kielen ja kuvan liittoa. Tässä kohdin voisi mainostaa Designmuseossa esillä olevaa California -näyttelyä työpajoineen. Lontoolainen näyttely vannoo vapauden nimiin ja toteaa, että luovuus kumpuaa monenlaisesta vapaudesta. Piilaakson synty ja digiloikan taustat ovat yhtä lailla hippiliikkeessä kuin liikkumisen, näkemisen ja puhumisenkin vapauksissa.
Luonnonmuistomerkit ovat ehtymätön ja saavutettava tarinoiden ja kokemusta lähde. Luonnonmuistomerkkejä on löydettävissä jokaisen meistä lähiympäristöstä, muistutti Jouni Tapiovaara Olarista. Johanna Perus Postipuun koulusta totesi, että paikallisia tarinoita ja merkityksellisiä kohteita kaivataan. Malmin lentoaseman tapahtumassa 10.12. kootaan tarinoita, joista voisi olla hyötyä opettajille ja oppilaille, kertoi Rainer Haikarainen.
Marimekon lippulaivamyymälän tiloissa pidetyssä jäsentilaisuudessa huomasimme, että kun kukaan ei oikeastaan seiso omalla maaperällään, saadaan aikaiseksi lennokkaita keskusteluja. Tietoiskuja sinkoaa ilmaan ja uusia tuttavuuksia solmitaan talvikauden muotiuutuuksia soviteltaessa. Samalla kun löytöjä paketoitiin pukin konttiin, tarttui korvien väliin ideoita ja energiataso nousi. Tästä on hyvä ponnistaa kaamoksenkin keskellä.
Kiitos seuran kulttuuri- ja jäsensihteeri Antti Sneckille ennakkoluulottomasta ja uutterasta verkostojen solmimisesta. Kulttuuriperintökasvatuksen seuran jäseninä tunnemme itsemme nyt etuoikeutetuksi.
Lukemista: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS ja Svenska Litteratursällskapet i Finland, SLS: 1918 Minä olin siellä. Elämää sodan aikana – Jag var där. Livet under kriget. (2017), http://www.1918.finlit.fi
Kirjoittaja: Maire Mattinen, seuran varapuheenjohtaja