Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura järjesti osana Kaikkien kaupunki! ja Co-creative cooperation in the field of culture and heritage hankkeita ”Yhteiskehittämisen mahdollisuudet lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisessa” -koulutusiltapäivän 6.9.2019 Lahdessa.
Koulutuspäivän tavoitteena oli tuoda yhteen eri alojen ammattilaisia sekä tarjota ajankohtaista osaamista yhteiskehittelyn mahdollisuuksista lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisessa.
Koulutusiltapäivän aikana kuultiin kaksi avauspuheenvuoroa ja kolme laajempaa esitystä yhteiskehittämisestä ja sen eri käytännön kokeiluista. Koulutusiltapäivän päätteeksi työpajassa pohdittiin millä tavoin yhteiskehittämistä voitaisiin hyödyntää lasten ja nuorten parissa työskennellessä.
Koulutuspäivän avauksia: kestävää kulttuuria ja osallisuutta Lahden malliin
Koulutusiltapäivän aloitti Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä lyhyellä alustuksellaan ”Kohti kestävää kulttuuria”. Lämsän puheenvuorossa keskusteltiin kulttuuri-identiteetin kerroksellisuudesta sekä kulttuurisesti kestävästä kehityksestä.
Esityksessä Lämsä käytti Hannele Lehdon (2013) osuvaa määritelmää kulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Määritelmä avaa mielestäni selkeästi tätä äärimmäisen tärkeää ilmiötä:
” … (Kulttuurisesti kestävä kehitys) merkitsee sitä, että kehitys on sopusoinnussa yhteisön kulttuuriperinnön ja arvojen sekä̈ elinympäristön kanssa. Kulttuurisesti kestävä̈ kehitys mahdollistaa ihmisten vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen.”
Kestävän kulttuurin teemasta siirryttiin päivän toiseen puheenvuoroon, jonka piti Lahden kaupungin vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari. Saari esitteli lyhyesti Lahden kaupungin palvelulupausta, josta hän nosti esille muun muassa huomion, että kaupunkilaisia ei ainoastaan kuulla, vaan heitä myös kuunnellaan. Tällä Saari viittasi siihen, että Lahden kaupunki käy aktiivista vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa ja pyrkii hyödyntämään sitä arki- ja kokemustietoa, jota jokaisella kuntalaisella on lähiympäristöstään.
Henrik Saari nosti esille myös erinomaisen uutisen, Lahti on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodelle 2021! Lahden kaupunki on päässyt siis arvokkaaseen seuraan, sillä tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki on Oslo (2019) ja ensi vuonna Lissabon (2020).
Käytännön kokeiluja ja vinkkejä yhteiskehittämiseen
Avauspuheenvuorojen jälkeen koulutuspäivässä esiteltiin kolmen puheenvuoron verran yhteiskehittämisen käytännön esimerkkejä ja kokeiluja.
Iltapäivän ohjelma oli rakennuttu siten, että ensimmäisen puheenvuoron piti Laurean ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun asiantuntija Antti Kytö. Kytön esitys toimi eräänlaisena menetelmällisenä johdantona yhteiskehittämisen teemaan, joka kattoi yhteiskehittämisen teoriaa, onnistuneen yhteiskehittämisen elementtejä sekä käytännön toimintamalleja.
Kytön esitys oli hyvin käytännönläheinen ja vinkkirikas. Itse koin äärimmäisen mielenkiintoiseksi huomata, miten monimuotoinen yhteiskehittämisen verkosto voi parhaimmillaan olla sekä miten paljon erilaisia menetelmiä (esim. työpajat, hackathonit, asiakasraadit) yhteiskehittämisessä voidaan hyödyntää.
Menetelmällisen puheenvuoron jälkeen seuramme projektipäällikkö Kati Nurmi toi esille Co-creation -hankkeen kokemuksia ja tuloksia. Nurmi painotti esityksissään erityisesti tärkeitä tekijöitä (esim. yhteinen luottamus, kaikkien kuuleminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin) ja kompetensseja (esim. luovuus, empatia ja muutoshalukkuus), jotka mahdollistavat onnistuneen yhteiskehittämisen prosessin.
Nurmen puheenvuoroa jatkoi sujuvasti Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Annamari Maukonen, joka esitteli yhteiskehittämisen käytännön kokemuksia Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli hyödyntää̈ Unescon maailmanperintökohteiden (Petäjäveden kirkko ja Struven ketju) vetovoimaa paikallisessa yritystoiminnassa ja matkailussa.
Puheenvuoro toi erinomaisesti esille sen inhimillisen lähtökohdan, miten yhdessä kehittäminen voi kootta ihmisiä yhteisten haasteiden pariin hyvin erilaisista taustoista, järjestöistä ja yrityksistä.
Työpajan tuloksia
Koulutusiltapäivä tiivistyi Anti Kytön ohjaamaan posteri-työpajaan, jonka satona syntyi kuusi hyvin erilaista visuaalista esitystä. Jokainen ryhmä esitteli posterinsa vuorollaan toisilleen. Kaikissa esityksissä nostettiin keskiöön lasten ja nuorten osallisuus sekä se, millä tavalla tätä osallisuutta voitaisiin paremmin tukea oman työn kautta.
Itseäni esityksissä puhuttelivat muun muassa sellaiset huomiot, että lasten ja nuorten kanssa työskentely itse asiassa eheyttää ja luo positiivista vaikutusta sekä tuo kokonaan uusia avauksia sekä ideoita omaan työhön. Esityksissä korostui myös innostajan rooli ja se miten tärkeää nuorten parissa työskennellessä on saada nuoret innostettua mukaan yhteiseen tekemiseen, mutta samalla myös varmistaa turvallisen ilmapiirin luominen jokaiselle.
Osallisuustyö ja yhteiskehittäminen jatkuu
Koulutusiltapäivän tavoitteena oli tuoda eri alojen lasten ja nuorten osallisuustyön ammattilaisia yhteen sekä tarjota heille yhteiskehittämisen perusteisiin liittyvää osaamista ja käytännön vinkkejä. Koen, että onnistuimme tässä tavoitteessa koulutuksen osalta erittäin hyvin, vaikka toisaalta aikaa olisi voinut käyttää paljon enemmänkin.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurassa yhteiskehittäminen ja osallisuustyö jatkuu seuraavaksi muun muassa Co-Create -hankkeen seminaarissa Kööpenhaminassa ja Kaikkien kaupunki! -hankkeen pilottikunnissa Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä lasten ja nuorten työpajoissa.
Jaakko Tuominen, Kaikkien kaupunki! -hankkeen projektipäällikkö
Twitter: @kaikkienk
Instagram: @kaikkienkaupunki
………………………………….
Yhteiskehittämisen mahdollisuudet_työpajan koonti_6.9.2019
Koulutuspäivän esitykset ovat katsottavissa seuramme Slideshare:ssa: https://www.slideshare.net/KuPeKasvatus
